torstai 30. huhtikuuta 2020

Tunti 11: Sointiväri ja muoto

Jokaisen ihmisen äänessä on oma äänenväri eli saundi, joka on tunnistettava hänen puhuessa tai laulaessa. Lauluäänet jaetaan karkeimmillaan neljään äänialan (korkeimmasta matalimpaan) perusteella: sopraanoon (esim. korkea naisääni), alttoon (esim. matala naisääni), tenoriin (esim. korkea miesääni) sekä bassoon (matala miesääni).

Myös soittimille tunnistettava sointiväri saa ihmiset kuuleman perusteella tietämään, mistä soittimesta on kyse. Eri soittimet aikaansaavat erilaisia taajuusvärähtelyitä ilmassa.




Musiikin muoto on ajassa hahmottuvaa jäsentämistä. Useimmat kevyen musiikin kappaleiden rakenteet ovat suhteellisen helppoja hahmottaa, mutta klassisen musiikin kompleksisemmat teokset vaativat syvällistä perehtyneisyyttä musikkiin.


Pop- ja rockmusiikissa kappaleet muodostuvat yleensä pääasiallisesti seuraavanlaisista osista;

Intro: Johdattaa kappaleen tunnelmaan, ja voi sisältää jotain melodiaelementtejä. Solistinen lauluosuus alkaa usein vasta intron jälkeen.

A-osa: Kappaleen perusosa, joka vie eteenpäin laulun juonta. Melodialinja on eri säkeistöissä eli A-osissa usein samankaltainen.

B-osa eli kertosäe: Kertosäe on yleensä kappaleen tunnistettavin osa, ja se useimmiten toistuu sekä melodialtaan että myös sanoitukseltaan identtisenä kappaleen aikana.

C-osa eli väliosa: Esiintyy laulussa usein vain kerran ja johtaa uuteen kertosäkeeseen.

Outro: Lopettaa kappaleen.

Esimerkkirakenteita (älä käytä näitä tehtävävastauksessa)
Robin: Puuttuva palanen ABABCB(B)
Schoolboy Q: Hell of a night BABAB


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TEHTÄVÄ 1: Alla olevassa kuvassa on orkesterin istumajärjestys numeroituna. Ota selvää hakukoneilla (Google tms.) ja vastaa, mikä soitinryhmä on minkäkin numeron kohdalla ja listaten ne numerojärjestyksessä.



TEHTÄVÄ 2: Valitse mikä tahansa haluamasi kevyen musiikin (ei klassinen musiikki) kappale ja selvitä sen rakenne. Laita tehtävävastaukseen linkki biisiin sekä vähintään arvauksesi siitä, mikä rakenne kappaleessa saattaisi olla.


keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Tunti 10: Harmonia ja melodia

Säveliä peräkkäin soitettaessa syntyy melodia. Se hahmottuu kuuntelijalle vasta, kun siinä on kokonaisuus ja ajatus, aivan samoin kuin puhuttaessa tai kirjoitettaessa sanat asetetaan ymmärrettävään järjestykseen.

Harmonia merkitsee yhtäaikaisesti soivien sävelten yhteistä sointia. Se voi tarkoittaa liskäsi laulua säestävää sointukiertoa tai soinnutusta. Intervalli, kahden sävelen välinen tasoero, on osa harmoniaa.

Sointu koostuu 3 päällekkäisestä sävelestä eli kahdesta intervallista. Sointuja voidaan merkitä nuottien lisäksi kirjaimilla pohjasävelen mukaan. Perusmuotoinen kolmisointu rakentuu terssistä ja kvintistä. Rock-kitaristeille tuttu kvinttiote eli "powersointu" koostuu perusäänestä ja kvintistä.


TEHTÄVÄ: Ota käyttöön viime tunnilla tekemäsi tahti ja rytmipätkä (tehtävä löytyy classroomista). Tuplaa rytmi niin, että sinulla on 2-4 kokonaista tahtia tekemääsi rytmipätkää. Valitse nyt rytmiisi nuottinimet kullekin rytmissä olevalle nuotille C-pentatonisesta asteikosta:


Lopputulos voisi näyttää kahdeksasosarytmissä esimerkiksi tältä:


sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Tunti 9 - Rytmi


Murtolukuina kokonuotin arvo on siis 4/4, puolinuotin 2/4, neljäsosanuotin 1/4, kahdeksasosanuotin 1/8 ja kuudestoistaosanuotin 1/16. Tauoissa sama periaate.

Kun musiikissa sävelletään tahteja, tahdin aika-arvon koko kapasiteetti täytyy olla käytettävissä. Toisin sanoen tahtilajin ollessa esimerkiksi 4/4 (yleisin tahtilaji) tahdin yhteenlaskettujen nuottien ja taukojen aika-arvoista (murtoluvuista, lueteltu yllä) täytyy yhteensä tulla tahtilajin (4/4) osoittama luku.

Tehtävä: Tee nyt oma rytmisi 4/4 tahtilajiin niin, että käytät vähintään kahta erilaista aika-arvoa yllä mainituista. Tehtäväsi on mahduttaa nuotit 4/4 tahtiin niin, että tahdin aika-arvo täyttyy kokonaan: Esimerkiksi (älä käytä tätä esimerkkiä vastauksenasi):


Aika-arvoina nuotit ovat yhteen laskettuna siis
4/4 (tahtilaji) = 1/8 + 1/8 + 1/8 + 1/8 + 1/4 + 1/4
4/4 = 4/8 + 2/4 <-- lavenna 4/8 oikeaan tahtilajiin
4/4 = 2/4 + 2/4
4/4 = 4/4 --> koko tahti täyttyy.



Tunti 6 - Musiikin tyylikaudet


Antiikki ja keskiaika
  • Antiikki vuoteen 476 jaa. asti
    • Kreikkalainen ja roomalainen kulttuuri
    • Musiikinteorian ja -estetiikan perusta nykyisellekin länsimaiselle musiikille
    • Kirkkosävellajit (asteikot, jotka lähtevät perinteisten asteikkojen muilta kuin 1. säveleltä)
    • Pythagoras ja sävelpuhtaus
  • Keskiajan musiikki 476-1400
Renessanssi

  • V. 1400-1600
  • Muutos hidasta aikakauden aikana
  • Idästä tuodut soittimet erityisesti laulun säestämiseen
  • Terssi harmonian pohjana
  • Humanismi: Antiikin ajan oppineisuus
  • Hidas eteneminen modaalisuudesta tonaalisuutta kohti
  • Entistä moniäänisempi kirkkomusiikki
Barokki
  • 1600-luku ja 1700-luvun alkupuoli
  • Tonaalisuuden syntyminen
  • Näyttävyys, mahti, vauraus, juhlallisuus, koristeellisuus
    • Näkyi myös ajan arkkitehtuurissa
  • Runsaat modulaatiot
  • Kylmyys
  • Oopperan synty
  • Rationalismi ja tieteen kehitys: matemaattisuus
  • Affektit = tunnetiloja määrittävät sävelkulut/harmoniat
Klassismi
Romantiikka
  • ~1810-1910
  • Klassismin ajan perinteet, sonaattimuoto ja melodian/harmonian suhde
  • Henkinen erilaisuus klassismiin: tiukoista kaavoista tunteidenilmaisuun
  • Yksilöllisyys, ainutkertaisuus
  • Laaja aiheiden kirjo: esim luonto, ihmisen psyyke, kirjallisuus yms.
  • Voimakas ilmaisu ja kontrastit
  • Pitenevät teokset
Modernismi
1. Impressionismi
  • 1860-1900
  • “Vaikutelman vangitseminen”, herkkyys
  • Yksityiskohdat toissijaisia
  • Perinteisten sääntöjen ja tekniikan hylkääminen
  • Hienovaraisuus, epämääräisyys
  • Staattisuus
2. Ekspressionismi

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Tunti 4 - Musiikin tekijänoikeudet

Tekijänoikeuslaki antaa teoksen tekijälle yksinomaisen oikeuden päättää teoksensa teoskappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin (tekijänoikeuslaki 404/61). Yleisön saataviin saattamisella tarkoitetaan jonkinlaista julkista esittämistä, joksi lasketaan lähes kaikki yksityisen perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolella tapahtuva musiikin esittäminen, mukaan lukien myös internetissä jakaminen. Julkiseen esittämiseen tarvitset tekijän luvan, jonka saat Teostosta.

Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos esität jonkun artistin musiikkia
- Esimerkiksi häissä, hautajaisissa tai muissa yksityisissä perhejuhlissa
- Jumalanpalveluksissa
- Opetuksessa (pts. ansiotarkoituksessa harjoitettava opetus)
- Hyväntekeväisyydessä, josta esiintyjät eivät saa palkkaa

Tekijänoikeussuoja kestää 70 vuotta, jonka jälkeen musiikkia saa käyttää vapaasti. Esimerkiksi Beethovenia tai Mozartia saisi samplata lupaa kysymättä omiin tarkoituksiin.

Huom!
Vaikka olisit ostanut kaupasta CD-levyn tai videon, se on tarkoitettu yksityiskäyttöön. Myyntihinta ei sisällä esityskorvauksia. Jos esimerkiksi haluat käyttää levyjä julkisesti soitettavassa DJ-setissäsi, tarvitset siihen erillisen luvan Teostolta tai vastaavalta taholta.


Tehtävät: 

1. Selvitä ja kirjoita omin sanoin, mitä kukin kahdesta tekijänoikeusjärjestöstä tekevät Suomessa.

2. Laske, kuinka monta kuuntelua artistin pitäisi saada vuodessa Spotifyssa, jos hän haluaisi ansaita suomalaisen keskimääräiset vuositulot (32 000 €) pelkillä Spotifykuunteluilla. 1 kuuntelun arvo oli siis 0,002 euroa. Pohdi, onko korvaus mielestäsi kohtuullinen.


3. Lisäksi etsi kolme kappaletta, joissa on samplattu joko lyhyttä tai pitkää pätkää muusta kappaleesta. Erityisesti rap/hiphop -genrestä löytyy samplauksia. Löydät kappaleet esimerkiksi kokeilemalla kappaleen nimeä 'sample'-sanan kanssa googlessa tällä tavoin:
"Kanye West - Touch the Sky sample" 
Kun löydät kolme sampleasi, listaa ne minulle näin (älä käytä vastauksina näitä kappaleita):
1. Kanye West - Touch the sky --> Samplena Curtis Mayfield - Move on up
2. Ariana Grande - 7 Things --> Samplena Julie Andrews - My favorite things
3. Beyoncé - Crazy in love --> Chi-Lites - Are you my woman (Tell me so) 
Pohdi loppuun, kenelle tekijänoikeudet mielestäsi enemmän kuuluvat kussakin kappaleessa; alkuperäiselle artistille vai pätkää samplanneelle uudelle artistille.

torstai 9. huhtikuuta 2020

Tunti 3 - Kuulonhuolto

Suhiseeko korvissasi kovaäänisen konsertin jälkeen? Silloin kuulovahinkoa on jo päässyt tapahtumaan. Pienet korvasimpukan aistikarvat ovat kaatuneet pysyvästi. Toistuvassa rasituksessa värekarvat voivat laota kokonaan, jolloin kuulo heikkenee. Alussa sen voi huomata tinnituksena eli korvien jatkuvana soimisena, kyvyttömyytenä erottaa korkeita ääniä, tai siinä, ettei saa selvää puheesta hälyn keskellä.

Lukioikäisen keskimääräinen kuuloalue on vielä suhteellisen laaja, n. 20-20 000 Hz. Sävelkorkeuksina se tarkoittaa reilusti pianon äänialaa ylittäviä taajuuksia. Vanhemmat ihmiset puhuvat usein esimerkiksi heinäsirkkojen äänen katoamisesta tarkoittaen sitä, että heidän korvansa on menettäneet kykynsä kuulla heinäsirkkojen äänen korkeita taajuuksia.

Äänen voimakkuuden ja paineen mittayksikkönä käytetään desibeliä, ja desibeli on ratkaiseva yksikkö äänen kuormittavuudessa korvalle. Jatkuva yli 65 desibelin voimakkuus aiheuttaa autonomisen hermoston häiriöitä. Äänen kesto ja voimakkuus yhdessä vaikuttavat ratkaisevasti kuulon heikkenemiseen.

Työelämässä kuulosuojaimet ovat pakolliset aina, jos melutaso ylittää pysyvästi 85 dB. Kuulon riskirajoilla kannattaa aina käyttää kuulosuojaimia, joista halvimmat ovat apteekista saatavat vaahtomuovikorvatulpat. Musiikkia kuunnellessa tällaiset tulpat kuitenkin vaimentavat ääntä hyvin epätasaisesti, eikä musiikki välttämättä kuulosta niiden läpi kovin kirkkaalta ja erotellulta. Ammattilaiskorvatulpissa on erottelevat filtterit, jotka vaimentavat ääntä tasaisesti.

Testaa kuuloaluettasi seuraavasta linkistä (rullaa alaspäin sivulla):
http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1.htm


Kuuntelutehtävä: 

Kerro, herättikö kuuloaluetesti ja teksti jotain ajatuksia kuuloaististasi. Karanteenin hengessä tänään pohdimme myös musiikin ja äänen merkitystä tunteisiin ja tunnelmiin. Katso alla oleva video ensin äänien kanssa ja sitten lopuksi vielä kokonaan ilman ääniä:

https://www.youtube.com/watch?v=rn9V0cN4NWs&t=15s

Kuinka iso merkitys musiikilla mielestäsi musiikilla oli kohtauksessa?

Nyt tehtävänäsi on etsiä lempielokuvasi traileriin uusi taustamusiikki ja lähettää linkit minulle sekä traileriin että uuteen soundtrackiin. Kerro myös, miten tunnelma muuttui. Oma valintani on tässä:

Traileri: Titanic https://www.youtube.com/watch?v=WBnAenouQ5s
Soundtrack: Yakety sax https://www.youtube.com/watch?v=ZnHmskwqCCQ

Laita vastauksesi tehtävään minulle Google classroomissa.



keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Tunti 2 - Musikaalisuus

Oletko kuullut jotakin joskus kiellettävän laulamasta, koska se pilaa yhteisen laulun? Tai oletko kuullut jonkun kuunnelleen omaa ääntään nauhalta ja päättäneen sen jälkeen, ettei laaula enää koskaan julkisesti? Mikä ihmisiltä jää usein huomiotta on, että on olemassa myös huippumuusikoita, jotka laulavat erittäin huonosti. Onko musikaalisuus sama asia kuin laulutaito?

Ohessa video Kanye Westin Bohemian Rhapsody -tulkinnasta. Artisti laulaa kymmentuhatpäisen yleisön edessä. Oliko laulu mielestäsi täydellistä?
https://www.youtube.com/watch?v=bzNXfsJRijg

Musikaalisuuden määritelmiä on monia. Joskus on ajateltu, että se tarkoittaa korvan erottelukyvyn tarkkuutta vaikkapa niin, että osaa erottaa toisiaan lähellä olevia säveliä. Myöhemmin on kuitenkin tulkittu, että musikaalisuus voidaan nähdä kokonaisvaltaisena, harjoittelemalla parannettavana kykynä. Musikaalisuustesteihin on nykyisin lisätty myös sointujen erottelun lisäksi esimerkikis esityksien laadun arvioimista.

Musikaalisuuteen kuuluu myös kyky kokea tunteita musiikkia kuunnellessa, ja myös ympäröivien olosuhteiden katsotaan vaikuttavan huomattavasti yksilön musikaalisuuden kehitykseen. Tutkijoiden mukaan musikaalisuuden kehitystä tapahtuu noin 9-vuotiaaksi asti - näin ollen päiväkodin ja alakoulun musiikinopetus on erityisen tärkeässä asemassa musikaalisuuden kehittymistä ajatellen.

Professori Kai Karman mukaan musikaalisuus tarkoittaa "niitä henkilökohtaisia edellytyksiä, joille kulttuurisidonnaiset, harjoituksen ja koulutuksen mukanaan tuomat taidot perustuvat". Karma on laatinut käytössään olevan musikaalisuustestin, missä kuulija vertaa erilaisia ääninnäytteitä toisiinsa. Musikaalisuustestejä on myös muita, alla yksi esimerkki:

https://www.youtube.com/watch?v=sjlsUExpYng

Tehtävä: Kerro, mitä ajatuksia sinulla heräsi musikaalisuudesta. Tee myös musikaalisuustesti (tulosta ei tarvitse kertoa opettajalle tai muille) ja kommentoi alle, korreloiko testisi tulos sen kanssa, kuinka musikaalinen koet itse olevasi. HUOM! Kirjoita viestin loppuun oma nimesi tyylillä

"Mielestäni musikaalisuustesti ei kertonut mitään omasta musikaalisuudestani.
- Alisa R."

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Tunti 1 - Laulu instrumenttina

Laulua pidetään usein vakavana asiana, ja monilla ihmisillä on etenkin koulumaailmassa käsitys, että laulaminen on sallittua ainoastaan "hyville laulajille". Mutta mikä on "hyvä laulaja"? Mikä nykypäivänä määrittää laulajan hyvyyden?

Kuuntele seuraavaksi Evelinan "Tornado"-kappaleen studioversio...

https://www.youtube.com/watch?v=JVHDhUZl6Wo

...ja sen jälkeen liveveto:

https://www.youtube.com/watch?v=_PWg2RJ0F2c

Mitä ajatuksia sinulla herää vaikkapa nykypäivän musiikkiteollisuudesta, "laulajan" määritelmästä tai studioeditoinnin vaikutuksista? Kommentoi alle.